Moi!

Olen Erika Vauhkonen, vuonna 2002 syntynyt judoka Helsingistä, joka tunnetaan sinnikkäänä ja hyväntuulisena urheilijana. Vaikka synnyin Helsingissä, vietin lapsuuteni Savonlinnassa, jossa judourani lähti liikkeelle. Kaikki alkoi Toppalan tatamilla vuonna 2006, kun pienenä tyttönä vedin ensimmäiset judogini päälle. Ja siitä se sitten lähti!

Hauska yksityiskohta menneisyydestäni on se, että jotkut saattavat muistaa minut Urheiluruudusta vuodelta 2003, kun en vielä edes kilpaillut. Olin silloin isäni tukijoukoissa, kun hän kilpaili viimeistä kertaa judon SM-kisoissa. 

Kun täytin 14, muutin takaisin Helsinkiin etsimään uusia haasteita ja harjoituspareja. Liityin Helsingin Chikara-judoseuraan, ja harjoitukset muuttuivat todella intensiivisiksi. Treenit olivat rankkoja, -hiki, kipu ja oppiminen ovat osa tätä matkaa. Kesästä 2021 lähtien olen treenannut Urhea-hallissa jopa 10-12 kertaa viikossa, ja ohjelma sisältää judoa, fysiikkaharjoituksia sekä kaikkea mahdollista huippu-urheilun tueksi. Joskus mietin, onko tatamilla enemmän aikaa kuin kotona.

Tällä hetkellä en ole pelkästään judoka, vaan opiskelen myös tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi HAMKissa. Siinä on oma haasteensa – jonglööraan opinnot ja treenit parhaani mukaan, ja voin sanoa, että kalenteri on aikataulutettu melkein minuutilleen! Mutta eihän elämä ole hauskaa ilman vähän kiirettä ja haasteita, vai mitä?

Arkeani tasapainottavat rakas Rita-koirani sekä puolisoni Joona. Rita on energiapommi, joka pitää minut liikkeessä myös tatamin ulkopuolella, ja Joona on tuki ja turva, joka ymmärtää urheilijan arkea paremmin kuin kukaan muu. Yhdessä jaamme arjen ilot ja surut, ja heidän ansiostaan jokainen päivä on täynnä naurua ja lämpöä, vaikka treenit olisivat olleet rankkoja.

Pienenä tyttönä haaveilin siitä, että saisin kerran edustaa Suomea kansainvälisillä tatameilla, ja nyt se haave on todellisuutta. Tämä on ollut pitkä matka, mutta jokainen heitto, onnistuminen ja epäonnistuminen on tehnyt minusta sen urheilijan, joka olen tänään. Ja mikä tärkeintä – tämä matka on vasta alussa!