Painiliitto järjesti tutustumispäivän Hakametsän jäähalliin Tampereelle. Hallissa järjestetään painin MM-kilpailut U23 ikäluokille vuonna 2023. Kuten jo aiemmin kirjoitin, minut on valittu tehostamisryhmään ja olinkin mukana tutustumassa kisa-areenaan. Päivään kuului muun muassa puheenvuoroja, ruokailu, kuvien ottoa ja treenit. Lisäksi tutustuimme areenaan ja siihen, kuinka sitä hyödynnetään MM-kilpailuiden aikana.
Aamulehti ja Mikko Gynther seuraavat kilpailuiden järjestämistä tarkasti ja Gynther kirjoittikin siihen liittyen näin:
Hakametsään pystytetään suuri ja lämmitettävä teltta arvokisojen ajaksi
Paini tekee yhdenlaisen paluun tamperelaisille juurille, kun alle 23-vuotiaiden MM-kisat käydään Hakametsässä lokakuussa 2023. Hakametsä on nähnyt kolmet painin arvokisat, ensimmäiset jo 1965, mutta edellisistä on 28 vuotta.
Nyt kisat viedään Pirkkahallin sijaan taas Hakametsään, ja Painiliiton toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen on innoissaan. Sarkkinen alkaa Hakametsän käytävillä muistella yhtä perjantai-iltaa vuoden 1994 MM-kisoissa. Tuomo Karila paini 82-kiloisissa finaalissa ja Mikael Lindgren pronssiottelussa 57 kilon sarjassa. Kumpikin hävisi kamppailunsa.
”Ikinä en ole kokenut sellaista tunnelmaa, joka silloin Hakametsässä oli. Halli oli täynnä ja tunnelma valtava”, Sarkkinen sanoo.
Hän oli paikalla kuvaamassa otteluja Suomen joukkueelle. Sittemmin hän on toiminut useissa eri johtotehtävissä painin ja urheilun parissa.
TOISIN KUIN vuoden 1965 kisoissa ensi lokakuussa Hakametsä ei hohkaa uutuuttaan. Hallivanhus asettaa omat haasteensa kisojen läpiviennille, sillä painitapahtumatkin ovat paisuneet. Mukana ei ole enää vain kreikkalais-roomalainen paini, vaan myös vapaapaini ja naiset.
Ongelmia aiheuttaa erityisesti lämmittelytilojen järjestäminen. Hakametsän halliin ne tuskin mahtuvat. Harjoitushallit eivät ole irrotettavissa muusta käytöstä. Järjestäjät ovat päätymässä tilapaiseen, suureen telttaan, joka sijoitetaan aivan Hakametsän viereen. Sitä lämmitetään lämpöpuhaltimilla.
”Muuten tämä on areenana loistava. Sopivan kokoinen.”
MM-KISOIHIN on tulossa 60–70 maata ja noin 600 painijaa. Suomen painiliitto on perustanut kisoja varten tehostamisryhmän, johon kuuluu 25 painijaa. Pasi Sarkkinen arvioi, että joukossa on muutama, joilla voi parhaimmillaan olla mahdollisuuksia päästä jopa seuraaviin olympialaisiin 2024.
Useimmilla olympiatason tavoitteet ovat kuitenkin vuodessa 2028.
”Mutta ei taso meillä laaja ole todellakaan. Emme lähde enää täysillä joukkueilla arvokisoihin hakemaan laajalla rintamalla menestystä, valitettavasti.”
Tokiossakin painineet Elias Kuosmanen ja Arvi Savolainen ovat yhä Suomen selkeä kärkikaksikko olympiahaaveita ajatellen.
Tampere ja Pirkanmaa on juuri nyt pieni musta aukko. Kotikisoihin ei ole pyrkimässä yksikään paikallinen painija.
”Sitä on harmiteltu paljon. Vahva aikuisten porukka on täällä mennyt juuri tästä ikäluokasta ohi ja nuorempi porukka ei vielä näihin kisoihin ennätä.”
Huippulupaukseksi hehkutettu Kooveen Nella Honkaniemi on kisoihin vielä liian nuori.
Kooveessa yhä valmentava painilegenda Pertti Ukkola ei ole huolissaan.
”Tilanne on kuitenkin ihan hyvä. Meillä käy noin 15 painijaa suht säännöllisesti kaksi kertaa päivässä treeneissä”, Ukkola sanoo ja kertoo Kooveen pärjäävän valtakunnallisessa vertailussa hyvin. ”Tärkeää olisi saada yksi tai kaksi hyvin menestyvää painijaa, jos halutaan saada ihmisiä lajin pariin ja kisoja katsomaan.”
Oli mukava päästä näkemään areena ja kuulla järjestelyistä jo etukäteen. Suurin arvo oli kuitenkin ehkä siinä, että koko Suomen joukkueen kokoontuminen nosti ryhmähenkeä muuten kovin yksinäisessä yksilölajissa. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja pääsen osallistumaan myös kisoihin muutenkin kuin vain turistina!