Urheilijan kaksoisura on usein esillä puheissa, ja sitä pidetään lähes ihanteellisena ratkaisuna urheilijoiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Oma kokemukseni urheilun ja opiskelun yhdistämisestä on antanut minulle kuitenkin hieman ristiriitaisen näkemyksen kaksoisurasta. Se on kyllä mahdollisuus, mutta ei ilman haasteita ja hintaa.
Mikä on urheilijan kaksoisura?
Urheilijan kaksoisura tarkoittaa tilannetta, jossa urheilija yhdistää tavoitteellisen kilpaurheilun ja toisen elämänalueen, kuten opiskelun tai työn, rinnakkain. Kaksoisuran taustalla on ajatus siitä, että urheilija voi valmistautua tulevaisuuteen jo aktiivisen urheilu-uransa aikana. Urheilu-ura voi päättyä loukkaantumiseen tai iän tuomiin rajoitteisiin, mutta koulutus tai työelämä tarjoaa jatkuvuutta ja taloudellista turvaa, kun pelkällä urheilulla ei enää pärjää.
Kaksoisuran ihannointi – enemmän haasteita kuin hyötyjä?
Nykyään tuntuu, että kaksoisuraa tuputetaan ja sitä pidetään melkeimpä täydellisenä ratkaisuna urheilijoille. Opiskeluun lähes painostetaan ja työttömäksi jättäytyminen olisi ennenkuulumatonta. On totta, että tutkinto antaa turvaa tulevaisuutta ajatellen ja luo vaihtoehtoja, jos urheilu-ura ei kehity suunnitellusti.
Kuitenkin kaksoisuran ihannointi saattaa unohtaa siihen liittyvät haasteet. Urheilijoiden täytyy jakaa aikansa ja energiansa harjoittelun, kilpailujen ja siviilityön tai opiskelun välillä, mikä voi johtaa väsymykseen ja stressiin. Täysillä suoriutuminen kaikilla osa-alueilla on vaativa, ja monesti täysi urheilullinen potentti jää saavuttamatta.
Monet urheilijat myös ilmoittautuvat opiskelijaksi vain saadakseen opintotuen, joka tukee heidän urheilu-uraansa. He saattavat valita opintoja, jotka eivät oikeasti kiinnosta, mutta ovat pakollinen paha talouden vuoksi. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa opiskelusta ei lopulta ole hyötyä urheilijan todellisten tulevaisuuden suunnitelmien kannalta.
Oman kokemuksen haasteet: Riittääkö aika ja jaksaminen?
8:00
10:00-12:00
13:00-15:00
16:00-18:00
19:00-21:00
Herätys
Treenit
Koulua/Töitä
Treenit
Koulua/Töitä (tarvittaessa)
Kuten huomaa, päivät ovat melko kiireisiä ja palautumisaikaa ei paljon ole. Joku voisi sanoa, että koulussa tai töissä palautuu yhtälailla kuin kotona, mutta ulkomaanleirit ovat opettaneet minulle jotain muuta. Leireillessa esimerkiksi Georgiassa tai Itävallassa paikalliset urheilijat ovat treenien jälkeen hyödyntäneet hierojia ja fysioterapeutteja, palautuneet saunoissa, kylpylöissä tai palautumishousuissa. Osa taas on käyttänyt vapaa-aikansa nukkumiseen. Tässä on suuri ero suomalaisiin, jotka lähtevät treenien välissä koulun penkille tai työmaalle.
Minusta on hienoa opiskella ammattikorkeakoulussa ja toivottavasti myös valmistua jokin päivä. Yksi syy Laureaan hakeutumisella oli koulun kuuluminen Urhean kumppanuuskorkeakouluohjelmaan, joka tarkoittaa, että opiskelun pitäisi olla joustavaa ja urheilijalle sopivaa.
Ja niin se on (usein) ollutkin. Vaikka ensimmäisenä koulupäivänä opinto-ohjaajat eivät olleet edes kuulleet kyseisestä kumppanuudesta. Opettajat ovat suurinosa erittäin ymmärtäväisä, ja ovat antaneet minulle paljon joustoa esimerkiksi tehtävien palautusajoissa ja läsnäoloissa. Koen, että kaksoisuran suorittaminen on sujunut melko hyvin, vaikka urheilun näkökulmasta se ei ole ollut täysin optimaalista.
Kaksoisuran merkitys tulevaisuuden kannalta
Kaksoisuran ehdoton vahvuus on tulevaisuuden turvaaminen. Harva urheilija voi luottaa siihen, että heidän urheilu-uransa tulot riittävät loppuelämänsä, ja loukkaantuminen tai kilpailun tason lasku voi katkaista uran nopeasti. Koulutus tai työkokemus antaa mahdollisuuden siirtyä sujuvammin toiseen ammattiin, kun urheilu-ura päättyy. Tämä on yksi syy siihen, miksi kaksoisuraa korostetaan – se auttaa luomaan pohjan kestävälle tulevaisuudelle urheilun ulkopuolella.
Onko kaksoisura aina paras vaihtoehto?
Vaikka kaksoisura tarjoaa turvaa ja vaihtoehtoja, on tärkeää miettiä, onko se jokaiselle urheilijalle paras ratkaisu. Vaikka kaksoisura on suurimmalle osalle urheilijoista välttämätöntä, täytyy muistaa, että joillekin täysi keskittyminen urheiluun voi olla parempi valinta. Yrittäminen voi johtaa sekä fyysiseen että henkiseen uupumukseen. On hyvä muistaa, että myös täysipainoinen keskittyminen urheiluun voi olla järkevä valinta, jos se sopii kyseisen urheilijan elämäntilanteeseen. Kaksoisuraa ei pitäisi pitää ainoana oikeana ratkaisuna, vaan yhtenä tapana valmistautua tulevaisuuteen. Esimerkiksi Viivi Lehikoinen avaa omaa päätöstään Ylen jutussa.
Tasapainon löytäminen on avain menestykseen
Kaksoisuran menestys riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin urheilija osaa tasapainottaa molemmat osa-alueet. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, hyvää ajanhallintaa ja ennen kaikkea kykyä kuunnella omaa kehoaan ja mieltään. Liika paine menestyä sekä urheilussa että opiskelussa voi johtaa ylirasitukseen, joten kompromisseja on tehtävä. Jokaisen urheilijan on löydettävä itselleen sopiva tasapaino, joka tukee sekä urheilu-uraa että tulevaisuuden tavoitteita ilman uupumusta.
Mielestäni mahdollisuus suorittaa kaksoisuraa Suomessa on hyvällä mallilla, mutta kehittämistä on vielä paljon. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useampi urheilija voisi tienata elantonsa täysin urheilulla, eikä suorittaa pakon edessä tutkintoa, joka ei edes loppupeleissä kiinnosta.
Tilaa uutiskirjeeni:
(Jos haluat olla mukana tukemassa urheilu-uraani, ota rohkeasti yhteyttä):